Digitaalinen vai perinteinen hammaslaboratorio? Näin työnkulut eroavat

Hammastekniikka on muuttunut merkittävästi viime vuosina. Siinä missä hammaslaboratorioiden työ perustui aikaisemmin pitkälti fyysisiin jäljennöksiin, kipsimalleihin ja käsin tehtäviin työvaiheisiin, nykyisin yhä suurempi osa hammasteknisestä suunnittelusta ja valmistuksesta voidaan toteuttaa digitaalisesti.

Digitaalinen hammaslaboratorio hyödyntää 3D-skannauksia, CAD-suunnitteluohjelmistoja sekä tietokoneohjattuja valmistusmenetelmiä, kuten jyrsintää ja 3D-tulostusta.

Mutta mitä eroa digitaalisella ja perinteisellä hammaslaboratoriolla oikeastaan on? Ja ennen kaikkea: mitä merkitystä sillä on hammaslääkärille, joka tilaa laboratoriosta kruunuja, purentakiskoja tai muita hammasteknisiä töitä?

1. Miten perinteinen hammaslaboratorio toimii?

Perinteisessä hammasteknisessä työnkulussa työn valmistaminen alkaa yleensä vastaanotolla otetusta fyysisestä jäljennöksestä.

Jäljennös toimitetaan laboratorioon, jossa sen perusteella valmistetaan esimerkiksi kipsimalli. Mallia käytetään hammasteknisen työn suunnittelun ja valmistuksen perustana.

Työstä riippuen perinteiseen prosessiin voi kuulua muun muassa:

  • fyysisten jäljennösten kuljettaminen laboratorioon

  • kipsimallien valmistaminen

  • rakenteiden käsin tehtävä mallintaminen

  • vahatyöskentely ja perinteiset valmistusmenetelmät

  • rakenteiden sovittaminen ja viimeistely fyysisillä malleilla.

Perinteiset menetelmät ovat edelleen käyttökelpoisia ja voivat soveltua erinomaisesti moniin hammasteknisiin töihin.

Niihin liittyy kuitenkin työvaiheita, joita digitaalisessa työnkulussa voidaan vähentää tai jättää kokonaan pois.

Esimerkiksi fyysisen jäljennöksen kuljettaminen ja kipsimallin valmistaminen vievät aikaa ennen varsinaisen työn suunnittelun aloittamista.

2. Miten digitaalinen hammaslaboratorio toimii?

Digitaalisessa hammaslaboratoriossa työn suunnittelun perustana on kolmiulotteinen digitaalinen aineisto.

Kun vastaanotolla on käytössä intraoraaliskanneri, potilaan hampaisto voidaan skannata ja lähettää sähköisesti suoraan laboratorioon.

Hammasteknikko avaa aineiston suunnitteluohjelmistossa, tarkistaa sen ja suunnittelee valmistettavan rakenteen digitaalisesti.

Tyypillinen digitaalinen työnkulku etenee seuraavasti:

1. Digitaalinen jäljennös: Hammaslääkäri skannaa potilaan hampaiston intraoraaliskannerilla.

2. Aineiston lähettäminen: Skannaustiedostot ja työtilauksen tiedot toimitetaan sähköisesti hammaslaboratorioon.

3. Aineiston tarkistus: Hammasteknikko tarkistaa, että skannaus ja muut lähtötiedot ovat riittäviä työn suunnittelemiseksi.

4. CAD-suunnittelu: Valmistettava kruunu, kisko, malli tai muu rakenne suunnitellaan kolmiulotteisesti tietokoneella.

5. Valmistus: Suunniteltu rakenne valmistetaan esimerkiksi jyrsimällä tai 3D-tulostamalla käyttötarkoitukseen soveltuvasta materiaalista.

6. Viimeistely ja laadunvarmistus: Valmis rakenne tarkistetaan ja viimeistellään ennen toimitusta.

7. Toimitus: Fyysinen hammastekninen työ toimitetaan hammaslääkärin vastaanotolle.

Digitaalinen prosessi mahdollistaa sen, että vastaanotto ja laboratorio voivat työskennellä saman digitaalisen aineiston pohjalta ilman, että alkuperäistä jäljennöstä tarvitsee kuljettaa paikasta toiseen.

3. Digitaalisen työnkulun suurin hyöty on tiedonkulun sujuvuus

Hammaslääkärin näkökulmasta yksi digitaalisen hammaslaboratorion tärkeimmistä eduista on sujuvampi tiedonkulku.

Perinteisessä työnkulussa laboratoriolle lähetetään fyysinen jäljennös, jonka mahdolliset puutteet voivat tulla ilmi vasta sen saavuttua laboratorioon.

Digitaalisessa työnkulussa skannausaineisto voidaan tarkistaa jo vastaanotolla. Jos jokin alue ei näy riittävän tarkasti, sitä voidaan tarvittaessa täydentää ennen tiedoston lähettämistä.

Myös hammasteknikko voi tarkastella aineistoa nopeasti sen saavuttua laboratorioon.

Jos esimerkiksi kruunun preparointiraja ei näy selkeästi tai purentarekisteröinnissä on epäselvyyksiä, asiasta voidaan keskustella hammaslääkärin kanssa jo ennen työn suunnittelua.

Tämä ei poista kaikkia mahdollisia ongelmia, mutta antaa paremmat mahdollisuudet havaita niitä prosessin varhaisessa vaiheessa.

4. Onko digitaalinen hammastekniikka tarkempaa kuin perinteinen?

Digitaalinen hammastekniikka mahdollistaa erittäin tarkan kolmiulotteisen suunnittelun, mutta digitaalinen menetelmä ei automaattisesti tarkoita perinteistä parempaa lopputulosta.

Tarkkuuteen vaikuttavat muun muassa:

  • käytettävä intraoraaliskanneri

  • skannaustekniikka ja lähtöaineiston laatu

  • valmistettavan työn laajuus

  • purennan rekisteröinti

  • digitaalisen suunnittelun toteutus

  • valmistusmenetelmä ja materiaali

  • hammasteknikon ammattitaito.

Esimerkiksi yksittäisen kruunun valmistukseen käytettävän digitaalisen jäljennöksen vaatimukset eroavat laajan, koko hammaskaaren kattavan implanttiproteettisen rakenteen vaatimuksista.

Tutkimusten perusteella sekä digitaalisilla että perinteisillä menetelmillä voidaan saavuttaa kliinisesti käyttökelpoisia tuloksia. Menetelmien suhteellinen tarkkuus riippuu kuitenkin tapauksesta ja käytettävistä tekniikoista.

Digitaalisen hammaslaboratorion vahvuutena on mahdollisuus tarkastella, suunnitella ja muokata rakenteita kolmiulotteisesti sekä hyödyntää tietokoneohjattuja valmistusmenetelmiä.

Lopputuloksen onnistuminen edellyttää silti aivan yhtä huolellista työskentelyä kuin perinteisessä hammastekniikassa.

5. Voiko digitaalinen hammaslaboratorio toimittaa työt nopeammin?

Digitaalinen työnkulku voi nopeuttaa hammasteknisten töiden valmistusprosessia.

Yksi selkeimmistä ajansäästön mahdollisuuksista syntyy jo työn alkuvaiheessa, kun fyysisiä jäljennöksiä ei tarvitse lähettää laboratorioon.

Digitaalisen aineiston siirtymisen jälkeen teknikko voi aloittaa sen tarkistamisen ja suunnittelun ilman kuljetuksen odottamista.

Tietokoneavusteinen suunnittelu mahdollistaa myös joidenkin aikaisemmin käsin tehtyjen työvaiheiden toteuttamisen digitaalisesti.

Vuonna 2025 julkaistussa kiinteän protetiikan työnkulkuja vertailevassa järjestelmällisessä kirjallisuuskatsauksessa todettiin, että digitaalinen työnkulku voi lyhentää laboratoriovaiheeseen kuluvaa aikaa. Kokonaisprosessin nopeuteen vaikuttavat kuitenkin käytettävä menetelmä ja valmistettavan työn ominaisuudet.

Digitaalinen työnkulku ei siis tarkoita automaattisesti sitä, että jokainen työ valmistuisi nopeammin.

Hammaslääkärille tärkeintä on lopulta se, että laboratorion ilmoittamat toimitusajat ovat luotettavia ja että mahdollisista aikataulumuutoksista viestitään ajoissa.

6. CAD/CAM-teknologia hammaslaboratoriossa

Digitaalisen hammaslaboratorion keskeisiä työkaluja ovat CAD/CAM-järjestelmät.

CAD tarkoittaa tietokoneavusteista suunnittelua ja CAM tietokoneavusteista valmistusta.

CAD-ohjelmistossa hammasteknikko voi suunnitella esimerkiksi kruunun muodon, kontaktipisteet, purentapinnat ja rakenteen paksuuden digitaalisen mallin perusteella.

Valmis suunnitelma voidaan siirtää käytettävän valmistusmenetelmän mukaiseen tuotantoprosessiin.

Digitaalista suunnittelua ja valmistusta voidaan hyödyntää esimerkiksi:

  • zirkonia- ja e.max-kruunuissa

  • siltarakenteissa

  • purentakiskoissa

  • implanttiprotetiikassa

  • 3D-tulostetuissa hammasmalleissa

  • erilaisissa yksilöllisissä hammasteknisissä rakenteissa.

CAD/CAM-teknologia mahdollistaa suunnittelun hallitun muokkaamisen ja digitaalisen suunnitelman hyödyntämisen valmistuksessa.

Samalla digitaaliset suunnittelutiedostot voidaan säilyttää asianmukaisesti myöhempää tarkastelua ja mahdollista jatkokäyttöä varten.

7. Korvaako digitaalinen teknologia hammasteknikon käsityön?

Ei korvaa.

Vaikka digitaalinen suunnittelu ja valmistusteknologia ovat muuttaneet hammaslaboratorion työskentelyä, hammasteknikon ammattitaito on edelleen ratkaisevassa asemassa.

Tietokone voi auttaa rakenteiden suunnittelussa ja valmistuksessa, mutta se ei yksin päätä, mikä ratkaisu sopii parhaiten potilaalle.

Hammasteknikko arvioi esimerkiksi materiaalien soveltuvuutta, rakenteiden toimivuutta, esteettisiä yksityiskohtia ja valmistuksen teknisiä vaatimuksia.

Myös digitaalisen valmistuksen jälkeen hammastekninen työ voi edellyttää manuaalista viimeistelyä, karakterisointia, kiillotusta tai muita materiaalikohtaisia työvaiheita.

Digitaalinen työnkulku ei tarkoita käsityötaidon katoamista, vaan sitä, että hammasteknikon osaamisen tukena on entistä monipuolisempia työkaluja.

Parhaimmillaan moderni teknologia ja perinteinen hammastekninen ammattitaito täydentävät toisiaan.

8. Entä jos hammaslääkärin vastaanotolla ei ole intraoraaliskanneria?

Vaikka hammaslaboratorio hyödyntäisi kokonaan digitaalista työnkulkua, kaikilla hammaslääkärin vastaanotoilla ei välttämättä ole käytössään intraoraaliskanneria.

Digitaalinen työnkulku ei kuitenkaan aina edellytä, että lähtöaineisto on tuotettu alun perin digitaalisesti.

Joissakin työnkuluissa myös fyysisestä jäljennöksestä valmistettu malli voidaan digitalisoida laboratorioskannerilla. Tällöin varsinainen hammastekninen suunnittelu ja valmistus voidaan toteuttaa digitaalisesti.

Mahdollisuudet riippuvat kuitenkin laboratorion käyttämistä laitteista, työn tyypistä ja sovituista toimintatavoista.

Jos vastaanotolla ei ole intraoraaliskanneria, sopiva tapa toimittaa lähtöaineisto kannattaa selvittää laboratorion kanssa ennen ensimmäistä tilausta.

9. Digitaalinen hammaslaboratorio mahdollistaa yhteistyön ympäri Suomen

Perinteisessä työnkulussa vastaanoton ja laboratorion välinen etäisyys vaikuttaa erityisesti jäljennösten kuljetuksiin.

Digitaalisessa työnkulussa skannaustiedostot voidaan lähettää sähköisesti, jolloin hammaslaboratorion fyysinen sijainti ei ole samalla tavalla ratkaiseva tekijä työn aloittamiselle.

Turussa toimiva hammaslaboratorio voi vastaanottaa digitaalisen työtilauksen esimerkiksi Helsingistä, Tampereelta, Oulusta tai muualta Suomesta ilman alkuvaiheen fyysistä kuljetusta.

Valmis hammastekninen työ toimitetaan edelleen vastaanotolle, mutta digitaalinen aineistonsiirto helpottaa yhteistyön aloittamista myös kauempana sijaitsevien klinikoiden kanssa.

Tämän ansiosta hammaslääkäri voi valita laboratoriokumppanin entistä enemmän osaamisen, palvelun ja toimintatapojen perusteella pelkän maantieteellisen läheisyyden sijaan.

10. HymyLab on kokonaan digitaaliseen työnkulkuun perustuva hammaslaboratorio

HymyLab on Turussa toimiva hammaslaboratorio, jonka hammastekninen työnkulku perustuu kokonaan digitaaliseen suunnitteluun ja nykyaikaiseen valmistusteknologiaan.

Käytämme digitaalisia työkaluja hammasteknisten töiden suunnittelussa ja valmistuksessa. Tavoitteemme on tehdä laboratorioyhteistyöstä hammaslääkärille mahdollisimman sujuvaa ja ennakoitavaa.

Digitaalisen työnkulun lisäksi panostamme henkilökohtaiseen palveluun ja suoraan kommunikointiin.

HymyLabissa hammaslääkäri voi keskustella työn teknisistä yksityiskohdista suoraan hammasteknikko Julia Lammin kanssa.

Valmistamme muun muassa purentakiskoja, kiinteää protetiikkaa, implanttiproteettisia töitä sekä hammasteknisiä malleja.

Palvelemme hammaslääkäreitä ja hammaslääkäriasemia Turun seudulta koko Suomeen.

Haluatko kokeilla digitaalista hammaslaboratoriota?

Uuden laboratorion kokeilemisen ei tarvitse tarkoittaa kaikkien hammasteknisten töiden siirtämistä uudelle yhteistyökumppanille.

Voit aloittaa HymyLabin kanssa esimerkiksi yhdellä purentakiskolla tai kruunutyöllä ja arvioida yhteistyön sujuvuutta käytännössä.

Jos vastaanotollasi on jo käytössä intraoraaliskanneri, voimme käydä yhdessä läpi digitaalisen aineiston toimittamisen ja tarvittavat yhteydet.

Lähetä seuraava sopiva työsi HymyLabille ja kokeile, miten digitaalinen laboratorioyhteistyö toimii käytännössä.

Lähetä työtilaus HymyLabille

Tutustu HymyLabin palveluihin hammaslääkäreille

Lue myös:

Seuraava
Seuraava

Purentakiskon tilaaminen hammaslaboratoriosta – näin tilaus etenee